Juhannus

Oikea juhannus on tänään 24.6 ja niin kukkii juhannusruusut ja aurinko paistaa lämpimästi. Kalenterijuhannuksena värjöttelimme Pälkäneellä sateisessa säässä mökillä ja kävimme kastautumassa 14-asteisessa järvessä. Hyttysarmada oli myös liikekannalla ja niitä iniseviä pikkupistäjiä oli ihan liikaa lennolla. Me hävisimme taistelun ja vetäydyimme mökkiin. Sunnuntaina kävimme ensin Orimattilassa katsomassa "Keijoa" ja Antti vuoli samalla kaikki vuotiaat ja kaksivuotiaat orivarsat. Minä ja Tiia pyydystimme niitä vuoltavia, eikä se ollut ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Tuli hiki!

Orimattilasta suuntasimme Nurmijärvelle Dynur-tallille hakemaan prinsessa Vickania (Kvika frá Saloranta) sulhastelemasta. Hyvin majasteetillisesti ja arvonsa mukaan oli neiti käyttäytynyt. Ja toivottavasti jäi tiineeksi Fengurista.

Tanja frá Minni-Borg

Tanja eli nykyisin Tamppi tuli taloon kohta kaksi vuotta sitten. Veljeni Antti osti sen Taapelta vähän vauhdikkaammaksi maastoratsuksi. Hevosen osto oli sinällään mielenkiintoinen prosessi: olimme yhtäaikaa ratsastuskurssilla Taapen kanssa ja Antti osallistui kyseiseen kurssiin ensimmäisellä omalla issikallaan eli Hilpalla (pomminvarma lastenratsu). Jostain syystä, muiden lähtiessä ruokatauolle, Taape sai Antin kokeilemaan Tanjaa. Antti hyppäsi selkään ja sitten mentiin! Tanja ampui passissa ympäri maneesia aivan kuin biljardipallo: näimme hienoa passia koko rataa leikkaa (molempiin suuntiin), pitkät sivut (hyvin iso maneesi), päädyt menivät laukan/ristilaukan sekoitusta. Me hyppäsimme maneesin laidalle katselemaan ja jännittämään, tippuuko ratsastaja ja mihin? Taape yrittää rauhallisella (aavistuksen kireähköllä) äänellä saada Tanjaa pysähtymään ja neuvoo Anttia hiljentämään. Anttia naurattaa Tanjan selässä ja vihdoin, kun hevonen suostuu hiljentämään, Taape sanoo: voit tulla alas selästä. Muutamaa kuukautta myöhemmin Tanja siirtyy Antin omistukseen ja meille asumaan, se on tiine oriista Skelmir frá Pori.

Tanjan kilpaura oli kestänyt siis yhdeksän vuotta ennen meille tuloa. Se on saavuttanut eri ratsastajilla lukuisia voittoja/sijoituksia ja mm. viisikäynnin ja tyylipassin Suomen mestaruudet. Erityisesti tamma muistetaan uskomattoman hienosta passistaan ja valtavasta eteenpyrkimyksestään. Vuosi sitten heinäkuussa Tanja sai esikoisensa ja syntyi kaunis voikko tammavarsa, joka nimettiin Rjóma frá Salorannaksi. Äitinä se ei ihan heti ollut valmis vaan sitä täytyi opetella. Niin kauan meni hyvin (synnytykset, imetykset, hoito), kunnes laitoimme sen laumaan takaisin: törötukka hukkasi varsansa laumaan ja lähti ihan paniikissa juoksemaan pitkin laidunta huutaen sydäntäsärkevästi. Muut hevoset tutustuivat kaikessa rauhassa varsaan ja tämä uraäiti kiitää pitkin laidunta kuin nuoli eikä huomaa mitään puhumattakaan että löytäisi varsaansa. Varsa hätääntyy ja juoksee aidoista. Siinä vaiheessa pettää minun hermoni ja huudan, että se on sitten ensimmäinen ja viimeinen varsa, minkä tuo p.... p.... lehmä tekee! No, saatiinhan sekin tilanne hallintaan ja Tanjakin oppi, että mitä tarkoittaa äidin vastuu. Varsin hyvin se jälkikasvunsa hoitikin. Mitä varsottamiseen tulee, niin ensi vuonna odotetaan syntyväksi huhtikuun lopulla toista varsaa ja onnellinen tuleva isä on siis Roope. Mestari + mestaritar = ?

Lilla frá Heynesi

Lilla Lillero Pullero on meille liisattu issikkatamma, joka teki monet vuodet tuntihevostöitä Taapen tallilla. Veera osti sittemmin Lillan omakseen ja meillä tamma on asustellut jo useamman vuoden. Lilla tuli Islannista viisivuotiaana ja - kuten huomattiin - täysin kouluttamattomana. Siitä muistona muutamatkin hurjat rodeoesitykset selkäännoustessa. Lillasta kehittyi kuitenkin tavattoman hyvä ratsuhevonen hienolla töltillä ja eteenpyrkimuksellä: siitä todisteena näyttelyssä saavutetut ratsastuspisteet 7,92 (rakenne onkin sitten toinen juttu, mutta kantakirjalausunnossa sanotaan jotakin hyvistä viisikäyntiratsastusominaisuuksista ja _puutteellisesta_ rakenteesta...)

Lilla on tehnyt meille kolme varsaa ja Veeralle yhden. Varsoista selvisi sellainen mielenkiintoinen seikka, että pohjaväriltään tämä kimo tamma onkin ruunivoikko. Mukava bonus! Tänä vuonna Lilla täytti siis jo 20 vuotta eikä sitä ole enää muutamaan vuoteen ratsastettu. Ja miksi ei, no, siitä syystä, että tamma kun pääsi säännöllisestä ratsastuksesta ja käsittelystä, se villiintyi: ei anna kiinni (paitsi leivällä) eikä päästä selkään (jos kukaan ei pidä kiinni). Olemme siis samassa pisteessä kuin sen ollessa viisivuotias = Lilla nuortuu tai dementia vaivaa sitäkin. Mihin ovat pyyhkiytyneet kaikki ne ratsastusvuodet???

Tänä keväänä Lilla jälleen astutettiin ja uudeksi sulhaseksi valittiin Roope. Kasvattajan silmissä siintää jo se hieno ruunivoikko tölttäri. Astutukset sujuivat mallikkaasti. Lilla on tullut aina heti kerrasta tiineeksi. Maanantaina oli sitten tiineystarkastus: kokenut hevoseläinlääkärimme ultrasi sen - tyhjä. Voi permanto! Tamma oli hankala ultrata, se puristi itsensä eläinlääkärin käden ympärille ja työnsi vastaan kaikin voimin. No samana iltana kiikutimme sen takaisin Nurmijärvelle ja sanoimme Juhalle, että kiimaan on tulossa hyvää vauhtia. Eilen Lilla sitten katsottiin uudelleen (ei todellakaan hyväksynyt oria lähelleen) ja onnellisesti odottavana tuo sitten onkin. Matkailu avartaa ja kolmostiehän on niiiiiin mielenkiintoinen ja vaihteleva ajettava.

Kesäisiä kuulumisia

Onpa vierähtänyt pitkä aika siitä, kun olemme viimeksi päivittäneet sivujamme. Viime vuonna kului paljon energiaa hevosten sairasteluihin ja nettipäivitykset jäivät tekemättä. Kevään aikana Sami on muokannut sivujamme uuteen uskoon ja nyt voisi taas ajatella säännöllistä päivittämistäkin.

Viime vuotiset varsamme (5 kpl) ovat kaikki kesälaitumilla: "Keijo" (Garri fra Saloranta) on Orimattilassa orilaumassa ikäistensä seurassa miehistymässä. Salli, Selja, Rán ja Kermit (Rjóma frá Saloranta) ovat Pirkkalassa Helin luona hyvässä neitiseurassa. Muut hevoset ovat myös tällä hetkellä kesälaitumilla. Ratsastettavia meillä on tällä hetkellä kuusi ja siinä onkin tekemistä, jotta kaikilla tulisi tehtyä jotain. Meillä on nykyään käsihevosia usein lenkillä mukana...

Viime vuonna ei astutettu yhtäkään tammaa, joten tänä vuonna ei varsoja synny. Varsakuume on kuitenkin melkoinen ja tammoja on jo astutettu. Tanja ja Lilla ovat sulhastelleet Nurmijärvellä komean rautiaan tölttimestarin kanssa ja Vickan lähti samaan paikkaan seurustelemaan kauniin rautiaan tukkajumalan kanssa. Raudka on myös tarkoitus astuttaa ja osoite on sama kuin muillakin - orivalinta vielä mietityttää: rautias vai rautias?